Vaitiolovelvollisuus

Vaitiolovelvollisuus opetustoimessa, oppilashuollossa ja aamu- ja iltapäivätoiminnassa

Vaitiolovelvollisuus tarkoittaa perusopetuslain 40. §:n 1. momentin mukaan sitä, että luottamushenkilöt, koulujen henkilökunta ja ammatillisessa harjoittelussa olevat eivät saa ilman lupaa ilmaista sivullisille, mitä he ovat saaneet tietää oppilaiden, henkilökunnan tai näiden perheenjäsenten henkilökohtaisista oloista ja taloudellisesta asemasta. Oppilashuoltoa ja oppilaan opetuksesta vapautumista koskevat asiakirjat, oppilaan koesuoritukset sekä asiakirjat, jotka sisältävät oppilaan sanallista arviointia tai tietoja oppilaan elintavoista, vapaa-ajan harrastuksista tai perhe-elämästä, ovat salassa pidettäviä (laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 24. §).

Salassapitovelvollisuus säilyy palvelussuhteen tai tehtävän päättymisen jälkeen (laki potilaan asemasta ja oikeuksista 13. §).

Salassapitovelvollisuuden estämättä saavat perusopetuslain 40. §:n 1. momentissa tarkoitetut sekä muut oppilashuollon edustajat luovuttaa toisilleen sekä opetuksesta vastaavalle viranomaiselle välttämättömät tiedot, jotta oppilaan opetus voidaan järjestää asianmukaisesti (perusopetuslaki 40. § 2. momentti). 1. momentin mukaan: ”Opetuksen järjestämisestä vastaavien toimielinten jäsenet, 37 §:ssä tarkoitetut henkilöt, kouluterveydenhuollon edustajat, koulukuraattorit, koulupsykologit ja opetusharjoittelua suorittavat eivät saa sivullisille ilmaista, mitä he ovat tämän lain mukaisia tehtäviä hoitaessaan saaneet tietää oppilaiden tai tässä laissa tarkoitetun henkilöstön taikka heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista ja taloudellisesta asemasta.”

Sosiaali- ja terveydenhuollon ja opetustoimen työntekijät sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan tuottajat ovat velvollisia salassapitosäännösten estämättä viipymättä ilmoittamaan kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää mahdollista lastensuojelun tarpeen selvittämistä (lastensuojelulaki 25. §).