Kasvihuonejätteiden käsittely

Ympäristönsuojelulaissa on määräyksiä yleisistä velvollisuuksista, periaatteista ja kielloista. Kaikki toiminnanharjoittajat ovat velvollisia olemaan selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnanharjoittajat ovat velvollisia järjestämään toimintansa niin, että ympäristön pilaantuminen voidaan ehkäistä ennakolta, tai, jos se ei ole mahdollista, rajoitettava pilaantuminen mahdollisimman vähäiseksi.

Jätelaissa määritetään jätehuoltoa varten yleisiä velvollisuuksia ja periaatteita. Etusijajärjestystä on sovellettava mahdollisimman pitkälle: ensisijaisesti on vähennettävä toiminnassa syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta, mutta jos jätettä kuitenkin syntyy, se on ensisijaisesti uudelleenkäytettävä ja toissijaisesti kierrätettävä. Jos kierrätys ei ole mahdollista, jätteen haltijan on hyödynnettävä jäte muulla tavoin, mukaan lukien hyödyntäminen energiana.

Jätettä ei saa hylätä eikä käsitellä hallitsemattomasti eikä siitä saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, roskaantumista, yleisen turvallisuuden heikentymistä taikka muuta näihin rinnastettavaa yleisen tai yksityisen edun loukkausta. Jätehuollossa on käytettävä parasta mahdollista tekniikkaa ja noudatettava ympäristön kannalta parasta käytäntöä. Jätteitä ei saa jättää ympäristöön.

Kasvihuonetuotannosta syntyy suuria määriä jätettä: lehtiä, varsia, kasveja, eri kasvualustoja ja tuhkaa lämpölaitoksista. Pääosa jätteistä voidaan hyödyntää maataloudessa nitraattiasetuksen määräysten mukaisesti. Jätealalla on myös yrityksiä, jotka ottavat jätteet vastaan ja käsittelevät ne.

Länsirannikon valvontalautakunnan ympäristöjaosto käsitteli kasvihuone-elinkeinon jätehuolto-ohjeen 25.11.2020 § 89.

Ohje kokonaisuudessaan:
Kasvihuone-elinkeinon jätehuolto-ohje