Ilmasto ja energia

Mustasaaren kunnan ilmasto- ja energiastrategia on kunnan ilmasto- ja energiatyötä ohjaava asiakirja ja toimintasuunnitelma ohjelmakaudella 2021–2030.

Työkalu energian, lämmityksen ja veden kulutuksen seurantaan

Mustasaaren kunta on yhteistyössä NHG/Kuntamaisema-yrityksen kanssa kehittänyt mittarityökalun, jolla seurataan energian, lämmityksen ja veden kulutusta kunnan kiinteistöissä, päästöjen määrää kunnassa sekä sitä, millaisilla autoilla mustasaarelaiset ajavat. Sisältö perustuu eri tietokannoista saatavaan avoimeen dataan. Dashboard-palvelun avulla Mustasaaren voi

  • löytää indikaattoreita ja toimintatapoja kestävän kehityksen turvaamiseksi
  • parantaa kunnan kestävän kehityksen tasoa ja sen myötä kuntalaisten hyvinvointia
  • varmistaa kestävän kehityksen vakaa ja pitkäjänteinen työ.

Tutustu energian, lämmityksen ja veden seurannan mittarityökaluun

Ilmastotilinpäätös

Mustasaaren ensimmäisestä ilmastotilinpäätöksestä 2021 ilmenevät vuoden aikana saavutetut strategiset tavoitteet. Painopiste on niissä toimenpiteissä, joilla on ollut isoin vaikutus kunnan ilmastotyöhön. Vuonna 2021 ne olivat energiahuolto, ulkoinen rahoitus ja kunnan ilmastotyön jäsentäminen.

Uudistuvaa sähköä ja kaukolämpöä

Mustasaaren kunnan kiinteistöissä käytetään vain vihreää sähköä ja kaukolämpöä 1.1.2022 alkaen.  Kaikissa kunnan rakennuksissa vaihdetaan ajan mittaan fossiiliset polttoaineet uusiutuviin energialähteisiin.

Aurinkopaneelit

Ensimmäinen kunnallinen rakennus, jossa on aurinkopaneeleja, on Koivulahden jätevedenpuhdistamo. Puhdistamon katolle asennettiin aurinkopaneelit syyskuussa 2021.

Mustasaaren virastotalon katon etelä- ja lounaispuolille asennetaan kesällä 2022 aurinkopaneeleja. Yhteensä kyseessä on 230–250 paneelia, jotka tuottavat 70–80 kWh vuodessa. Sillä määrällä hiilidioksidipäästöjen vähennys on arviolta 41 000 kiloa vuodessa.

Tulevaisuudessa myös koulujen ja päiväkotien katoille asennetaan aurinkopaneeleja.

Päästöt Mustasaaressa

Vuonna 2018 tieliikenteen osuus päästöistä Mustasaaressa oli 31,5 prosenttia ja maatalouden 14,4 prosenttia. Kolmanneksi suurin päästölähde oli öljylämmitys, jonka osuus päästöistä oli 9,3 prosenttia.