Yleisen viemärin ulkopuoliset alueet

Kiinteistöihin, jotka sijaitsevat yleisen viemärin toiminta-alueen ulkopuolella, sovelletaan ympäristönsuojelulakia (527/2014) sekä valtioneuvoston asetusta talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (157/2017). Lainsäädännön muutokset ja uusi asetus tulivat voimaan 3.4.2017.

Vesistön tai meren läheisyydessä ja pohjavesialueella sijaitsevan kiinteistön jätevesien käsittelyjärjestelmän on täytettävä perustason puhdistusvaatimus viimeistään 31.10.2019. Karttapalvelu 100 metrin vyöhykkeestä, johon on yhdistetty myös luokitellut pohjavesialueet. Muilla alueilla kiinteistön jätevesien käsittelyjärjestelmä tulee uusia suurempien kunnostustöiden yhteydessä, esimerkiksi silloin, kun rakennetaan vesikäymälä tai tehdään vesi- ja viemärilaitteistoja koskeva korjaus- ja muutostyö, jossa järjestelmä uusitaan tai kokonaisuudessaan korjataan. Tarvetta jätevesien käsittelyjärjestelmän uusimiseen kunnostustöiden yhteydessä tarkastellaan aina tapauskohtaisesti. Jätevesien käsittelyjärjestelmää koskeviin toimenpiteisiin tarvitaan toimenpidelupa tai rakennuslupa kunnan rakennusvalvonnasta. Uudisrakennuksissa on jatkossakin oltava lainmukainen jätevesien käsittelyjärjestelmä heti kun rakennus otetaan käyttöön.

Kunta voi antaa perustason puhdistusvaatimusta ankarampia vaatimuksia, jos ne ovat välttämättömiä paikallisten olosuhteiden vuoksi. Länsirannikon ympäristöyksikön ympäristönsuojelumääräykset löytyvät täältä. Määräyksissä on muun muassa tietoa vaatimuksista pilaantumiselle herkillä alueilla sekä puhdistamon sijoituspaikan ja purkupaikan vähimmäisetäisyyksistä.

Jätevesien käsittelyjärjestelmän uusimisvelvollisuus ei koske

  • kiinteistöä, jossa on vain kantovesi ja kuivakäymälä eli huussi, eikä jätevesistä aiheudu pilaantumisen vaaraa
  • kiinteistöä, joka liitetään kunnan viemäriverkkoon, tai kiinteistöä, jossa on jo lain vaatimukset täyttävä käsittelyjärjestelmä
  • kiinteistöä, jos siinä vakituisesti asuva kiinteistönhaltija (tai -haltijat) on syntynyt viimeistään 9.3.1943.

Kiinteistön omistajalla täytyy kuitenkin aina olla selvitys kiinteistön jätevesijärjestelmästä. Yksinkertainen selvitys riittää. Selvityksessä tulee olla kuvaus kiinteistön jätevesien laadusta, käsittelyjärjestelmästä ja purkupaikoista. Halutessaan selvityksen voi tehdä täyttämällä Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry:n lomakkeen. Kiinteistön omistaja säilyttää selvitystä kiinteistöllä, ja selvitys tulee tarvittaessa voida esittää esimerkiksi viranomaiselle.

Kiinteistökohtaiset jätevesien käsittelyjärjestelmät

Jätevesien käsittelyyn on useita eri vaihtoehtoja. Jotta voit varmistua siitä, että saat juuri oman kiinteistösi tarpeisiin sopivan järjestelmän, sinun on syytä ottaa yhteyttä hyvään suunnittelijaan. Suunnittelijan avulla luot edellytykset kiinteistöösi sopivalle laadukkaalle rakentamiselle ja toimivalle jätevesijärjestelmälle sekä saat hoito- ja ylläpito-ohjeet. Suunnittelijalla tulee olla suunnittelutehtävään soveltuva korkeakoulututkinto ja tehtävän vaikeusasteen kannalta riittävä kokemus.

Järjestelmät voidaan jakaa karkeasti seuraaviin pääryhmiin:

  • saostussäiliö ja fosforinpoistolla tehostettu maasuodattamo tai maahanimeyttämö kaikkia jätevesiä varten
  • erityyppiset pienpuhdistamot
  • kuivakäymälä tai umpisäiliö käymälävesiä varten sekä saostussäiliö ja maasuodattamo tai maahanimeyttämö harmaavesiä varten
  • umpisäiliö kaikkia jätevesiä varten.

Hoito ja käyttö

Oma jätevesijärjestelmä vaatii kunnossapitoa toimiakseen ihanteellisesti. Siksi kannattaa harkita, minkätyyppistä puhdistusjärjestelmää voi ajatella hoitavansa vielä 10 vuoden kuluttua. Esimerkiksi maasuodattamon saostussäiliöt tulee tyhjentää säännöllisesti vähintään kerran vuodessa ja pienpuhdistamon toimintaa tulee tarkkailla noin kerran viikossa.

Katso myös:
Jätevesiopas
Kiinteistön jätevesien käsittely
http://www.jatevesitieto.fi/